Tämän blogin "Pohjoishaara" on loppupäässä Suomenselän Pyhäjärvestä alkavaa 166 km pitkää Pyhäjokea joka päättyy Pohjanlahteen. Joessa sijaitse useita koskia joita ovat: Hourunkoski, Kupuliskoski, Pyhänkoski, Vääräkoski, Oulaistenkoski, Matkanivankoski, Annosenkoski, Haapakoski, Luonuankoski, Halosenkoski, Venetpalonkoski, Kalliokoski ja Vesikoski.
Itse jokea pitkin kuljetettiin aikoinaan tervaa ja uitettiin tukkeja, joki oli myös tunnettu ravuistaan.
Joen lopussa sijaitsee Pyhäjoen kunta jossa joki haarautuu voimakkaasti, suurimpien haarojen nimet ovat Etelähaara ja Pohjoishaara.
Pyhäjoen nykyinen asukasmäärä on noin 3400 asukasta, kunnan Kokonaispinta-ala on 1 365,31 km² Kyläkeskuksia ovat Etelänkylä, Keskikylä, Liminkakylä, Parhalahti, Pirttikoski, Pohjankylä, Viirre ja Yppäri. Pyhäjoki sijaitsee Raahen ja Kalajoen välissä, molempiin on matkaa noin 30 kilometriä.

Lyhyt historia

Yhden teorian mukaan Pähkinäsaaren rauhan rajalinja (1323) kulki Pyhäjoen kautta silloin kun alue kuului Ruotsin ja Novgorodin välisiin raja-alueisiin. Luultavasti yksi rajapyykeistä sijaitsi nykyisin Fennovoiman suunnitteilla olevan Hanhikivi 1 ydinvoimalan lähistöllä.
Ruotsin kuningas Juhana III perusti Pyhäjoen hallintopitäjän vuonna 1573. Nykyiset rajansa Pyhäjoen kunta sai vuonna 1895. Aluksi siihen kuuluivat myös myös Pyhäjärvi, Kärsämäki, Haapavesi, Oulainen ja Merijärvi, jotka itsenäistyivät 1800-luvun jälkipuoliskolla.
Pyhäjoen taistelu käytiin Suomen sodan aikana (Venäjä-Ruotsi) pääsiäislauantaina 16. huhtikuuta 1808 Pyhäjoen, Yppärin ja Viirteen kylissä.
Kyseissä taistelussa yhteen ottivat venäläisen eversti Kulnevin ja eversti von Döbelin Uudenmaan ruotsalainen rykmentti. Moninaisten vaiheiden jälkeen von Döbelnistä tehtiin 2. Prikaatin uusi komentaja.



Hätänumerot Suomi / Emergency numbers Finland

Pelastuslaitos, Poliisi ja Sosiaalipäivystys
Rescue Department, police and social services 112

Myrkytystietokeskus
Poison Information Centre (09) 471977 tai (90) 4711

Meripelastus
Salvage 0294 1000

sunnuntai 14. elokuuta 2016

PERhonen sentään

Palaan kuitenkin takaisin Arnoya-Ari blogiin vaikka muutin suomeen.
Sen verran siellä käy katselijoita, että olen sen velkaa.
Kiitos lukijoille tänne tulemisesta ja anteeksi vaivaamisesta ja kommenteista.
Kissa/kukko kuvassa ei käynyt mitenkään, samassa pihapiirissä on useampikin kissa sovussa "kanalan" kanssa.

Tätä "perhosta" en tunne?

sunnuntai 12. kesäkuuta 2016

Lohikari, Pyhäjoki

Kappale vehmasta ja samalla karua Perämeren rannikkoa.
Kalastajien vanhat mökit pitävät vielä pintansa nykyaikaa vastaan. 


Kyseisen paikan rantakallioihin on kaiverrettu/hakattu
kauniisti edesmenneiden nimiä, joista osa on
kalamatkalla hukkuneita.

Rajaniemessä sijaitseva Pikkuniemen ja Rajaniementien risteyksessä silmä lepää.

Päivän kevennyksenä se kuuluisa kolmas pyörä?

maanantai 23. toukokuuta 2016

ETELÄNKYLÄN ISOSILTA, PYHÄJOKI



Pitäjänkokouksessa 1.11.1833 päätettiin rakentaa uusi silta Pyhäjoen etelähaaraan. 
Rakentaminen kuului Haapaveden, Oululaisten, Merijärven ja Pyhäjoen mentaalikunnille. 
Everstiluutnantti Fredrik Hällström suunnitteli
sillan rakennettavaksi neliaukkoisena tukiansassiltana, jonka kustannusarvio oli 13 883 ruplaa.

Talonpojat valittivat kiviarkkusillan suurista rakennuskustannuksista perustellen valitustaan useilla peräkkäisillä katovuosilla. 
Keisarillinenpäätös sillan rakentamisesta annettiin 14.10.1834.

Varoja sillan rakentamiseksi kerättiin 2 hopearuplaa  manttaalilta ja rakentaminen annettiin urakkahuutokaupassa vähimmän vaatineelle.
Silta valmistui vuonna 1837 ja sen pituus on 77,5 m.

 Veistotavastaan
päätellen osa kannattajista on edelleen alkuperäisiä.

Silta on Suomen vanhin liikennöity puusilta. Se otettiin museosillaksi vuonna 1982.

Maisemat vihertyy vauhdilla ja kesää pukkaa.
Talon remontti on loppusuoralla ja pian kamera pääsee useammin ulos.
Oheisessa kuvaparissa Kielosaaren uusi silta, otsikon sillalta kuvattuna.